5 000 000 000 € vuodessa hyvinvointiin?

Tekemättömän työn kustannukset Suomessa suhteutettuna koko maan yksityissektorille ovat 4,5 – 5 miljardia euroa/vuosi, todetaan tuoreessa Työkykyjohtamisen benchmark –tutkimuksen 2014 yhteenvedossa.

Työkykyjohtamisella tarkoitetaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista, jossa pääpaino on fyysisellä työhyvinvoinnilla, joka voidaan havaita mm. EK:n työkykyjohtamisen mallin osa-alueilla

Ihminen on kokonaisuus
Fyysiseen hyvinvointiin on panostettu pitkään niin lounas- ja liikuntaseteleiden muodossa kuin työterveyshuollon parissa. Kulttuuriseteleidenkin todettiin edistävän työhyvinvointia. Joko vihdoin on aika henkisen hyvinvoinnin?

Ihmisen mieli on moninainen ja joskus jopa hämmentävä ajatuksineen ja tunteineen. Aivoja on tutkittu tutkimasta päästyään eikä loppua näy. Hyvä niin, sillä päästä kaikki lähtee. Aivot johtavat kokonaisuutta nimeltä ’MINÄ’, sisältäen sekä fyysisen että psyykkisen minän.

Keskittymällä pääosin fyysiseen hyvinvointiin (terveysliikunta, työpaikkaruokailu, painonhallinta, päihteet) ollaan vain osatotuudessa – henkinen hyvinvointi on vähintään yhtä tärkeää.

Kun jumittaa
Terveelläkin ihmisellä on asioita, jotka vaivaavat, jotka eivät ratkea halutulla tavalla. Aivot jumittavat ja tuntuu, etteivät asiat etene. Työssä kollegat koetaan ärsyttäviksi eikä vuorovaikutuskaan ole helppoa: asioita ymmärretään väärin ja loukataan huomaamattaan toisia ja niin edelleen. Lista on loputon niin yksityiselämään kuin työelämään liittyvien asioiden osalta.

Omakohtaisella listalla riittää, että yksi asia on solmussa, kun se jo vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla: 24/7. Eikä ole edes väliä, onko solmu yksityis- vai työelämän puolella, vaikutus on voimakas. ’MINÄ’ on koko ajan sata prosenttisesti mukana.

Kyllähän yleisesti ottaen on ymmärretty ja hyväksytty, että esimerkiksi avioero on merkittävä asia elämässä ja vaikuttaa monella tapaa sekä työssä että kotona, vaikkei työllä sinänsä ole mitään tekemistä avioliiton kanssa. Kun ihminen silloin saa välittömän avun, kykenee ratkaisemaan ongelman itselleen ekologisesti, näkyy vaikutus kaikilla osa-alueilla.

Ymmärrän jollain tasolla, miksi henkinen hyvinvointi ei ole kuulunut ohjelmistoon, sillä pitkään oli tarjolla lähinnä psykoterapiaa ja vastaavaa. Terapia tarkoittaa sananmukaisesti ’parantamista’, ajatus on, että ihminen on sairas ja pyrkimyksenä on korjata terveysongelma.

Ja muistettakoon, että ihminen ei ole sairas, eikä häntä siten tarvitse ’korjata’, jos hän on jossain vaiheessa väsynyt, allapäin, alavireinen, motivaatio on hukassa tai mikään ei innosta. Kaikilla ihmisillä näitä on hetkellisesti, eikä silloin tarvita todellakaan terapiaa.

Panostus henkiseen hyvinvointiin
Jos yrityksissä panostettaisiin henkilöstön henkiseen hyvinvointiin 2600 €/henkilö/vuosi, mitä tapahtuisi? Elämässään tasapainoinen ihminen sairastaa vähemmän, on positiivisempi ja saa enemmän aikaan työssään pitkäkestoisesti.

Tänä päivänä on tarjolla ammattitaitoisia ja koulutettuja henkisen hyvinvoinnin valmentajia erilaisilla nimikkeillä. Valmentajaan, coach’iin, tutustuu parhaiten tapaamalla muutaman, jonka jälkeen muodostuu tuntuma, minkälaisen valmentajan haluaa. Valmennuksessa henkilökemiat ovat tärkeässä asemassa.

Myös niinkutsuttu Inhouse Coaching on mainio muoto, silloin kun halutaan säästää matka-ajan kuluissa. Valmentaja tulee sovitusti työantajan tiloihin valmentamaan, eikä henkilöstön tarvitse kesken päivän käyttää aikaansa liikkumiseen paikasta toiseen.

Coaching muiden muassa auttaa avaamaan solmuja ja näkemään asiat uudessa valossa, kirkastaa omia ajatuksia ja selkeyttää omaa motivaatiota. Valmennuksella myös voidaan purkaa työyhteisössä syntyneitä ristiiriitoja, löytää kadoksissa oleva motivaatio ja parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Valmennuksella voidaan moninaisuudessaan löytää ratkaisuja sekä ryhmässä että yksilötasolla ja siten parantaa ihmisten työhyvinvointia.

Valmennuksen kantava ajatus on se, että ihminen on itse itsensä asiantuntija. Näin ollen valmentaja ei tarjoile valmiita vastauksia vaan auttaa valmennettavaa löytämään vastaukset itsestään, jolloin esimerkiksi itselleen asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Yrityksen menestystekijä on yrityksen henkilöstö ja heidän työpanoksensa. Jotta henkilöstö, läpi koko organisaation, voi menestyä työssään, on aika kääntää katseet ja eurot henkiseen hyvinvointiin.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”5 000 000 000 € vuodessa hyvinvointiin?

  1. Paluuviite: Saako duunista tykätä? | Ajatuskaivos

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s